Blogi

”Suomalaisuus ei ole ulkoisten piirteiden ja osaamisen luettelo” Puheeni puoluekokouksessa 2017

Hyvä puoluekokousväki 

 
Minä olen Alina Heywood. Voin nykyään ylpeästi sanoa, että olen suomalainen. Pitkään en kokenut itseäni suomalaiseksi, eivätkä muutkaan ympärilläni pitäneet minua suomalaisena. En osannut kunnolla suomea, ja minulla oli ulkomaalainen sukunimi. Vaikka äitini on suomalainen ja synnyin Suomessa, minä en ollut suomalainen. 

 
Paluumuuttajana Englannista koin sen, miten vaikeaa on tulla suomalaiseksi. Niin kauan, kun en puhunut suomea sujuvasti, en voinut olla suomalainen. Minulta kysyttiin usein, mistä oikeasti olen kotoisin? Mikä on oikea äidinkieleni? Kysyjät olivat niin ystävien vanhempia kuin opettajiakin. Tämä aiheutti minussa identiteettikriisin. Kuka olen? Mistä olen kotoisin? Passissa lukee suomalainen, miksi muut eivät uskoneet sitä? 

 
Huomasin, että suomalaisuus on hyvin rajoittava käsite. Minulle tehtiin hyvin selväksi, että minä en ole riittävän suomalainen. Kärjistäen voisinkin todeta, että jos et ole valkoinen, osaa suomea sujuvasti ja kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, et ole suomalainen.Heräsi kysymyksiä: Miksi muut saavat päättää suomalaisuudestani? Mistä lähtien suomalaisuus on ollut erilaisten ihmisten ulossulkemista ja heidän puolestaan päättämistä? Miksi en voi itse päättää suomalaisuudestani?

 
Ainoa ratkaisu minulle oli kasvaa muottiin. Hioin suomen kielen taitoni huippuunsa ja liityin kirkkoon. Takana oli kyllä muita syitä, mutta kuitenkin. Yhtäkkiä olinkin suomalainen. Enää ei kysytty mistä olen oikeasti kotoisin tai miksi minulla on outo aksentti puhuessani suomea. Muut hyväksyivät vihdoin minut suomalaisena. Olin tyytyväinen, mutta tajusin myös sen, etten ollut enää englantilainen. Ollakseni suomalainen minun oli luovuttava muista kansallisista identiteeteistä.

 
Suomalaisen on oltava vain ja ainoastaan suomalainen. Miksi? Miksi kaikenlaisia ihmisiä ei voida ottaa muita avoimesti mukaan taustasta riippumatta? Hyväksytään se, että kuka tahansa voi olla suomalainen, jos kokee itse olevansa. Ei ole mitään syytä kyseenalaistaa muiden identiteettiä.  

 
Hyvä puoluekokousväki. Muutetaan suomalaisuuden kriteerit. Minulla oli mahdollisuus tulla suomalaiseksi ihonvärini takia. Minusta ei ulkoisesti näe, etten olisi täysin suomalainen. Tämä ei ole kaikille mahdollista. Ihonvärin tai minkään muun ulkoisen piirteen ei tulisi rajoittaa mahdollisuutta tulla suomalaiseksi. Suomalaisuuden tulisi olla identiteetti ja olotila, ei niinkään ulkoisten piirteiden ja osaamisen luettelo.Voimme halutessamme antaa jokaisen sitä haluavan olla suomalainen.

 
Suomalaisuus on ylpeyden aihe. Elämme hyvinvointivaltiossa, meillä on moninainen ja puhdas luonto ja koulutusjärjestelmämme on yksi maailman parhaimpia. Ollaan kaikki ylpeitä suomalaisuudestamme, ja annetaan muidenkin olla, vaikka sukujuuret olisivatkin jossain muualla.

 
Kiitos

Terroritekoja voidaan estää

Kotikaupungissani Manchesterissa tapahtui viime viikolla pommi-isku Ariana Granden keikan jälkeen. Olen tiistaista saakka miettinyt tapahtunutta ja olen ollut surullinen, suuttunut, ihmeissäni ja minua on harmittanut. Iskussa kuoli seitsemän ihmistä, nuorin uhri oli 8-vuotias. Voin pahoin ajatellessani tätä.

 

En ymmärrä miten näin on päässyt käymään: reput tulisi tarkistaa kunnolla ennen sisäänpääsyä, eikä keikkapaikalle sisään tulisi päästää ketään keikan päätyttyä. Koen, että tämä iskun olisi voitu estää monella tapaa.

 

Iskun tekijä oli 22-vuotias libyalaistaustainen nuori, joka oli radikalisoitunut, ja jolla oli ongelmia koulun kanssa. On sanottu, että hänellä oli vaikeuksia sopeutua eurooppalaiseen elämäntyyliin. Hänen luokkakaverinsa olivat ottaneet yhteyttä terrorismin vastaiseen puhelinpalveluun kertoakseen viranomaisille hänen ääriajattelustaan, muttei asialle tehty mitään.

 

Radikalisoitumista on estettävä ja sen ehkäisemiseksi on tehtävä enemmän työtä Suomessa ja Euroopassa. Parempaa kotouttamista, enemmän ennaltaehkäisyä ja rohkeaa puuttumista tarvitaan. Henkilö, joka on radikalisoitunut, ei voi hyvin. Radikalisoituminen on selkeä avunhuuto. Viranomaisten tulee ottaa vihjeet vakavasti, ja ryhtyä toimimaan näitä tultuaan.

 

Näissä tilanteissa on tärkeintä on, ettei anneta pelolle valtaa. On ollut ihailtavaa nähdä, miten kansa on kokenut yhtenäisyyden tunnetta iskun jälkeen. Kuningatar Elisabeth II on käynyt Manchesterissa sairaalassa tervehtimässä iskussa vahingoittuneita ja yli viisi miljoonaa puntaa on kerätty uhrien perheille. Lisäksi ihmiset ovat lahjoittaneet ruokaa, vaatteita ja verta todella paljon. Rakkaus aina voittaa.

IMG_5360

Kuvassa minä 3-vuotiaana Manchesterissa. Tällaisena haluan tämän kaupungin muistaa

Matkailuystävällisyys Turussa

Kirjoitimme yhdessä nuorisovaltuuston puheenjohtajan Alexiksen kanssa mielipidekirjoituksen matkailuystävällisyydestä parisen viikkoa sitten.

Sain viime kesänä kesätyöpaikan Turun matkailualalta turistinneuvojana, eli TurkuHelppinä. Työpäivä alkoi aina satamasta, jossa olimme tiimini kanssa neuvomassa Ruotsista saapuvia turisteja. Siellä ollessani joka ikinen päivä meiltä kysyttiin missä olisi lähin Otto-automaatti. No, lähin onkin Portsassa tai Martissa, että turha siinä on sitten lähteä selittämään mistä saa rahaa nostettua.

Oli turhauttavaa nähdä, miten turistit hermostuivat kun busseihin ei saanut lippuja ostettua muuta kuin käteisellä, ja rahaa ei saanut nostettua mistään läheltä.

Mielestäni lippuautomaatit olisivat erinomainen ratkaisu tähän ongelmaan. Niitä voisi sijoittaa esimerkiksi: satamaan, Kauppatorille, linja-autoasemalle ja lentokentälle. Niillä olisi varmasti kovasti käyttöä myös paikallisille, sillä harva kantaa käteistä rahaa enää mukana.

Turun pitäisi satsata föliin ja tehdä julkisilla kulkemisesta vielä helpompaa kaikille! Turistitkin tulisivat mielummin toiste, kun ei olisi mitään mistä valittaa! 😉

 

Alla mielipidekirjoitus.

Turku on viimeisen 15 vuoden aikana nostanut reilusti profiiliaan kiinnostavana matkakohteena, niin ruotsalaisten kuin kauempaakin tulevien keskuudessa. Kulttuuripääkaupunkivuosi ja elokuvakuvausryhmät ovat hyviä esimerkkejä tästä.

Silti kaupungilla on vielä tehtävää, jotta Turku nousee muiden eurooppalaisten matkailukohteiden tasolle matkailuystävällisyydessään

Turku on maantieteellisen muotonsa ja maastonsa vuoksi erinomainen pyöräilykaupunki. Lähes kaikki päänähtävyydet ovat jokirannan pyöräilyreittien varrella. Tästä syystä Turkuun tulisi saada helppokäyttöinen ja edullinen kaupunkipyöräjärjestelmä, jota turistit ja kaupunkilaiset voisivat hyödyntää. Mallia voisi ottaa Helsingin ”Alepapyöristä.”

Nykyisellään kaupungin linja-autoihin turvautuvat ruotsalaisturistit ovat usein vailla bussilipun ostamiseen tarvittavia euroja. Pankkikortilla maksaminen ei onnistu Föli-busseissa, eikä mobiililippu toimi ulkomaalaisilla puhelinliittymillä.

Tämän takia tulisi kaupungin joko neuvotella Automatia Pankkiautomaatit Oy:n kanssa siitä, että käteisautomaatti saataisiin taas satamaan tai, kehittää muu toimiva ratkaisu lippujen ostamiseen. Mahdollisia vaihtoehtoja voisi olla vaikkapa lippuautomaatti tai lipunmyynti satamien infotiskeillä.

Sekä turistien, että meidän kaikkien muidenkin viihtyvyyden parantamiseksi kaupungin tulisi voimakkaasti puuttua etenkin kesäisin tapahtuvaan julkiseen virtsaamiseen keskustassa. Ongelmaa ei tule ratkaista sakottamalla tai rankaisemalla (siihen kaupungilla ei ole toimivaltaa), vaan tarjoamalla enemmän julkisia käymälöitä kaupunkilaisten käyttöön.

On tärkeää, että kaupunki on omatoiminen kyseisen ongelman ratkaisussa. Turussa tapahtuvasta julkisesta virtsaamisesta kärsimme nimenomaan me turkulaiset itse.

Turun nuorisovaltuuston puolesta

Puheenjohtaja

Alexis Vartiainen

  1. varapuheenjohtaja

Alina Heywood