Blogi

Minun Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on demokraattinen ja reilu

Tulevien viikkojen aikana tulen julkaisemaan blogikirjoituksia, joissa teen nostoja omasta visiostani Suomen Nuorisovaltuustojen Liitosta. Visio löytyy osoitteesta: bit.ly/alinannuva

Tässä blogissa käsittelen visiosta teemoja: Demokraattinen ja Reilu

 

Siitä lähtien, kun ylimääräinen liittokokous tuli jäsenistön tietoon, liitossamme on käyty keskustelua. Luonnollisesti. Keskustelun, toisinaan jopa kampanjoinnin, luonne on kuitenkin ollut aivan erilaista kuin missään muissa vaaleissa, jossa olen ollut äänestäjänä tai ehdokkaana. Viimeisen kahden kuukauden aikana on käyty todella likaista taistelua Suomen Nuorisovaltuustojen liitossa. Muiden kampanjoiden keskeiset henkilöt ovat soitelleet ja kiertäneet Suomea tapaamassa nuvalaisia ‘ihan muissa asioissa.’ Näissä tapaamisissa on kuitenkin keskusteltu liiton nykyisestä tilanteesta ja esimerkiksi vihjailtu sitä, että minä olisin järjestämässä ylimääräistä liittokokousta, koska haluan ainoastaan valtaa. Sen voin kyllä sanoa, että on helpompia keinoja nousta liiton johtoon kuin ylimääräisen liittokokouksen järjestäminen ja kaksien vaalien käyminen. Kynnys lähteä järjestämään ylimääräistä liittokokousta jäsenistön antamalla mandaatilla on ollut hyvin korkea, eikä tämä päätös ollut missään vaiheessa helppo tehdä. Haluan nähdä suuria muutoksia liiton toimintatavoissa, ja uskon, että olisin oikea henkilö niitä muutoksia johtamaan.

Kiertämisen ja vihjailun lisäksi on perustettu keskusteluryhmiä, joissa on sovittu jäsenistön ja liittohallituksen provosoinnista, sekä on sovitusti tehty esimerkiksi ylimääräisen liittokokouksen tilasta ongelma. Tilan hinnasta on kerrottu vääriä tietoja, ja on yritetty saada liittohallituksen jäsenet, jotka ovat ylimääräisen liittokokouksen järjestämisen takana, huonoon valoon. Näissä keskusteluryhmissä on myös kiertänyt meemejä, jossa kritisoidaan minua ja verrataan suoraan nykyiseen puheenjohtajaan. Alla yksi kuvista, joka julkaistiin ennen kuin olin edes asettunut ehdolle.

WhatsApp Image 2018-07-24 at 20.07.38

Tämä ei ole minusta kovin tervettä järjestölle, jossa kasvatetaan maamme tulevia poliitikkoja. Liittomme pitäisi toimia malliesimerkkinä siitä, miten järjestöt toimivat ja kuinka käydään rehdit vaalit. Meidän esimerkkimme voi muovata Suomen vaalikulttuuria tulevaisuudessa. Haluan edistää rehtiä vaalikamppailua, joka ei perustu toisen mollaamiseen. Asioista pitää pystyä keskustelemaan, se on demokratian ydin. Kuitenkaan keskustelu ei yksinään riitä, on nimittäin iso ero kuulemisella ja kuuntelemisella. Keskustelun tulee siis olla aitoa. Nyt sen sijaan ideoitani varapuheenjohtajana on torpattu heti kättelyssä sanomalla, että saat tuoda ideasi esille, mutta ei tämä kuitenkaan mene läpi äänestyksessä. Jotkut vaikeat asiat ovat siis jääneet käsittelemättä, sillä näistä ei olla haluttu edes keskustella.

Vaikken vaalilupauksia yleensä tykkää tehdä, tämän asian voin teille nuvalaisille luvata: En tule soittamaan kellekkään jäsenelle vastoin tahtoaan, enkä tule viemään ketään kahville ‘muissa asioissa.’ Minulla ei yksinkertaisesti ole resursseja lähteä kiertämään Suomea, enkä näe, että se on reilua tavata jäseniä liiton asioissa ja käydä tällä tavalla vaalikampanjaa.

Minusta on kuitenkin tärkeää, että keskustelua käydään näissä vaaleissa, ja siksi, kuten viime vuonna minulla on käytössä Sarahah, jossa minulta voi anonyymisti kysyä kysymyksiä tai vaikkapa lähettää terkkuja. Tulen vastaamaan Sarahahissa esitettyihin kysymyksiin joka perjantai ylimääräiseen liittokokoukseen saakka. Kysymyksiä pääset esittämään tästä.

Se suunta, johon liittomme on tällä hetkellä menossa, ei ole lainkaan tervettä eikä hyväksyttävää. Tämä ei voi jatkua näin. Pääset mukaan rakentamaan demokraattisempaa sekä reilumpaa liittoa liittymällä minun tukiryhmään. Se onnistuu tästä!

Vaikka minulla on anonyymi lomake käytössä, minulle saa ehdottomasti soitella ja laittaa viestiä! Mielelläni keskustelen vaaleista ja liitosta puhelimessa, viestitse tai kahvin äärellä. Jos siis haluat keskustella kanssani, laita viestiä!

 

Minun Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on timanttista edunvalvontaa tekevä ja näkyvä

Tulevien viikkojen aikana tulen julkaisemaan blogikirjoituksia, joissa teen nostoja omasta visiostani Suomen Nuorisovaltuustojen Liitosta. Visio löytyy osoitteesta: bit.ly/alinannuva

Tässä blogissa käsittelen visiosta teemoja: Timanttista edunvalvontaa tekevä ja Näkyvä

 

Liittomme toimintasuunnitelmaan on kirjattu liiton edunvalvonnasta ja viestinnällisistä tavoitteista paljon, esimerkiksi tavoitteita on seuraavanlaisia: Edunvalvontaviestintä on rohkeaa (2.4.4) ja Liitto osallistuu ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun (5.4.1.1). Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi esitellään toimenpiteinä esimerkiksi: Ajankohtaisten kysymysten seuraaminen ja niihin kantaa ottaminen esimerkiksi lausuntojen, tiedotteiden ja mielipidekirjoitusten kautta, Huipputapaamisesta kannanoton julkaiseminen, sekä Liiton sosiaalisen median kanavissa nopeasti toimialaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun reagoiminen.

 

Tämän vuoden aikana liitto ei ole ottanut kantaa suuriin asioihin, vaikka aihetta olisi kyllä ollut. Kun oli uhka siitä, että maakuntavaalit olisivat tulleet neljän kuukauden varoitusajalla, toimistolla valmisteltiin aiheesta kannanotto, sillä maakuntavaalien ja -uudistuksen aikataulu vaikuttaa suuresti liittomme jäseniin. Vaikka teksti oli pitkään valmis ja julkaisukunnossa, sitä ei ikinä julkaistu. Liitto ei myöskään koskaan lausunut ministeriölle uudesta arpajaislaista, vaikka se liittyy suoraan liiton rahoitukseen ja siihen kannustettiin Allianssin suunnalta. Yhteiseen kannanottoonkin lähdettiin vain, koska kaikki muutkin nuorisojärjestöt olivat jo lähdössä. Liiton johdon tahto on ollut, ettemme ota näihin asioihin ainakaan suuresti kantaa.

 

Nopealla googlauksella huomaa sen, ettei meidän liitosta ole kirjoitettu oikeastaan mitään valtamedioissa yli vuoteen. Paikallislehdissä on ollut mainintoja uudesta liittohallituksesta ja tulevasta ylimääräisestä liittokokouksesta, mutta muuten meistä ei ole kuulunut mitään. Meihin verrattavissa olevat nuorisojärjestöt ovat onnistuneesti tehneet hienoja avauksia ja ottaneet tilaa itselleen yhteiskunnallisessa keskustelussa. Monille ihmisille emme ole välttämättä edes enää olemassa, kun meistä ei kuulu.

 

Jotta voisimme olla varteenotettava keskustelija nuorisopoliittisella kentällä, meistä tulisi ehdottomasti kuulua. Liiton tulee toteuttaa toimintasuunnitelmaa ja julkaista kannanottoja, antaa lausuntoja ja tehdä rohkeita avauksia sosiaalisessa mediassa. Puheenjohtajan tulisi liiton äänitorvena varmistaa, että näin tapahtuu poikkeuksetta.

 

Liittomme kaipaa selkeitä edunvalvonnallisia linjoja. Asiantuntijoillemme on annettava vapaus ja valta valmistella sekä julkaista liiton tavoiteohjelman mukaisia kannanottoja ja lausuntoja. Emme voi jatkaa vain hiljaa.

 

Mitä järkeä on liitossa, jonka ääni ei kuulu yhteiskunnassa?

 

”Suomalaisuus ei ole ulkoisten piirteiden ja osaamisen luettelo” Puheeni puoluekokouksessa 2017

Hyvä puoluekokousväki 

 
Minä olen Alina Heywood. Voin nykyään ylpeästi sanoa, että olen suomalainen. Pitkään en kokenut itseäni suomalaiseksi, eivätkä muutkaan ympärilläni pitäneet minua suomalaisena. En osannut kunnolla suomea, ja minulla oli ulkomaalainen sukunimi. Vaikka äitini on suomalainen ja synnyin Suomessa, minä en ollut suomalainen. 

 
Paluumuuttajana Englannista koin sen, miten vaikeaa on tulla suomalaiseksi. Niin kauan, kun en puhunut suomea sujuvasti, en voinut olla suomalainen. Minulta kysyttiin usein, mistä oikeasti olen kotoisin? Mikä on oikea äidinkieleni? Kysyjät olivat niin ystävien vanhempia kuin opettajiakin. Tämä aiheutti minussa identiteettikriisin. Kuka olen? Mistä olen kotoisin? Passissa lukee suomalainen, miksi muut eivät uskoneet sitä? 

 
Huomasin, että suomalaisuus on hyvin rajoittava käsite. Minulle tehtiin hyvin selväksi, että minä en ole riittävän suomalainen. Kärjistäen voisinkin todeta, että jos et ole valkoinen, osaa suomea sujuvasti ja kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, et ole suomalainen.Heräsi kysymyksiä: Miksi muut saavat päättää suomalaisuudestani? Mistä lähtien suomalaisuus on ollut erilaisten ihmisten ulossulkemista ja heidän puolestaan päättämistä? Miksi en voi itse päättää suomalaisuudestani?

 
Ainoa ratkaisu minulle oli kasvaa muottiin. Hioin suomen kielen taitoni huippuunsa ja liityin kirkkoon. Takana oli kyllä muita syitä, mutta kuitenkin. Yhtäkkiä olinkin suomalainen. Enää ei kysytty mistä olen oikeasti kotoisin tai miksi minulla on outo aksentti puhuessani suomea. Muut hyväksyivät vihdoin minut suomalaisena. Olin tyytyväinen, mutta tajusin myös sen, etten ollut enää englantilainen. Ollakseni suomalainen minun oli luovuttava muista kansallisista identiteeteistä.

 
Suomalaisen on oltava vain ja ainoastaan suomalainen. Miksi? Miksi kaikenlaisia ihmisiä ei voida ottaa muita avoimesti mukaan taustasta riippumatta? Hyväksytään se, että kuka tahansa voi olla suomalainen, jos kokee itse olevansa. Ei ole mitään syytä kyseenalaistaa muiden identiteettiä.  

 
Hyvä puoluekokousväki. Muutetaan suomalaisuuden kriteerit. Minulla oli mahdollisuus tulla suomalaiseksi ihonvärini takia. Minusta ei ulkoisesti näe, etten olisi täysin suomalainen. Tämä ei ole kaikille mahdollista. Ihonvärin tai minkään muun ulkoisen piirteen ei tulisi rajoittaa mahdollisuutta tulla suomalaiseksi. Suomalaisuuden tulisi olla identiteetti ja olotila, ei niinkään ulkoisten piirteiden ja osaamisen luettelo.Voimme halutessamme antaa jokaisen sitä haluavan olla suomalainen.

 
Suomalaisuus on ylpeyden aihe. Elämme hyvinvointivaltiossa, meillä on moninainen ja puhdas luonto ja koulutusjärjestelmämme on yksi maailman parhaimpia. Ollaan kaikki ylpeitä suomalaisuudestamme, ja annetaan muidenkin olla, vaikka sukujuuret olisivatkin jossain muualla.

 
Kiitos

Terroritekoja voidaan estää

Kotikaupungissani Manchesterissa tapahtui viime viikolla pommi-isku Ariana Granden keikan jälkeen. Olen tiistaista saakka miettinyt tapahtunutta ja olen ollut surullinen, suuttunut, ihmeissäni ja minua on harmittanut. Iskussa kuoli seitsemän ihmistä, nuorin uhri oli 8-vuotias. Voin pahoin ajatellessani tätä.

 

En ymmärrä miten näin on päässyt käymään: reput tulisi tarkistaa kunnolla ennen sisäänpääsyä, eikä keikkapaikalle sisään tulisi päästää ketään keikan päätyttyä. Koen, että tämä iskun olisi voitu estää monella tapaa.

 

Iskun tekijä oli 22-vuotias libyalaistaustainen nuori, joka oli radikalisoitunut, ja jolla oli ongelmia koulun kanssa. On sanottu, että hänellä oli vaikeuksia sopeutua eurooppalaiseen elämäntyyliin. Hänen luokkakaverinsa olivat ottaneet yhteyttä terrorismin vastaiseen puhelinpalveluun kertoakseen viranomaisille hänen ääriajattelustaan, muttei asialle tehty mitään.

 

Radikalisoitumista on estettävä ja sen ehkäisemiseksi on tehtävä enemmän työtä Suomessa ja Euroopassa. Parempaa kotouttamista, enemmän ennaltaehkäisyä ja rohkeaa puuttumista tarvitaan. Henkilö, joka on radikalisoitunut, ei voi hyvin. Radikalisoituminen on selkeä avunhuuto. Viranomaisten tulee ottaa vihjeet vakavasti, ja ryhtyä toimimaan näitä tultuaan.

 

Näissä tilanteissa on tärkeintä on, ettei anneta pelolle valtaa. On ollut ihailtavaa nähdä, miten kansa on kokenut yhtenäisyyden tunnetta iskun jälkeen. Kuningatar Elisabeth II on käynyt Manchesterissa sairaalassa tervehtimässä iskussa vahingoittuneita ja yli viisi miljoonaa puntaa on kerätty uhrien perheille. Lisäksi ihmiset ovat lahjoittaneet ruokaa, vaatteita ja verta todella paljon. Rakkaus aina voittaa.

IMG_5360

Kuvassa minä 3-vuotiaana Manchesterissa. Tällaisena haluan tämän kaupungin muistaa

Matkailuystävällisyys Turussa

Kirjoitimme yhdessä nuorisovaltuuston puheenjohtajan Alexiksen kanssa mielipidekirjoituksen matkailuystävällisyydestä parisen viikkoa sitten.

Sain viime kesänä kesätyöpaikan Turun matkailualalta turistinneuvojana, eli TurkuHelppinä. Työpäivä alkoi aina satamasta, jossa olimme tiimini kanssa neuvomassa Ruotsista saapuvia turisteja. Siellä ollessani joka ikinen päivä meiltä kysyttiin missä olisi lähin Otto-automaatti. No, lähin onkin Portsassa tai Martissa, että turha siinä on sitten lähteä selittämään mistä saa rahaa nostettua.

Oli turhauttavaa nähdä, miten turistit hermostuivat kun busseihin ei saanut lippuja ostettua muuta kuin käteisellä, ja rahaa ei saanut nostettua mistään läheltä.

Mielestäni lippuautomaatit olisivat erinomainen ratkaisu tähän ongelmaan. Niitä voisi sijoittaa esimerkiksi: satamaan, Kauppatorille, linja-autoasemalle ja lentokentälle. Niillä olisi varmasti kovasti käyttöä myös paikallisille, sillä harva kantaa käteistä rahaa enää mukana.

Turun pitäisi satsata föliin ja tehdä julkisilla kulkemisesta vielä helpompaa kaikille! Turistitkin tulisivat mielummin toiste, kun ei olisi mitään mistä valittaa! 😉

 

Alla mielipidekirjoitus.

Turku on viimeisen 15 vuoden aikana nostanut reilusti profiiliaan kiinnostavana matkakohteena, niin ruotsalaisten kuin kauempaakin tulevien keskuudessa. Kulttuuripääkaupunkivuosi ja elokuvakuvausryhmät ovat hyviä esimerkkejä tästä.

Silti kaupungilla on vielä tehtävää, jotta Turku nousee muiden eurooppalaisten matkailukohteiden tasolle matkailuystävällisyydessään

Turku on maantieteellisen muotonsa ja maastonsa vuoksi erinomainen pyöräilykaupunki. Lähes kaikki päänähtävyydet ovat jokirannan pyöräilyreittien varrella. Tästä syystä Turkuun tulisi saada helppokäyttöinen ja edullinen kaupunkipyöräjärjestelmä, jota turistit ja kaupunkilaiset voisivat hyödyntää. Mallia voisi ottaa Helsingin ”Alepapyöristä.”

Nykyisellään kaupungin linja-autoihin turvautuvat ruotsalaisturistit ovat usein vailla bussilipun ostamiseen tarvittavia euroja. Pankkikortilla maksaminen ei onnistu Föli-busseissa, eikä mobiililippu toimi ulkomaalaisilla puhelinliittymillä.

Tämän takia tulisi kaupungin joko neuvotella Automatia Pankkiautomaatit Oy:n kanssa siitä, että käteisautomaatti saataisiin taas satamaan tai, kehittää muu toimiva ratkaisu lippujen ostamiseen. Mahdollisia vaihtoehtoja voisi olla vaikkapa lippuautomaatti tai lipunmyynti satamien infotiskeillä.

Sekä turistien, että meidän kaikkien muidenkin viihtyvyyden parantamiseksi kaupungin tulisi voimakkaasti puuttua etenkin kesäisin tapahtuvaan julkiseen virtsaamiseen keskustassa. Ongelmaa ei tule ratkaista sakottamalla tai rankaisemalla (siihen kaupungilla ei ole toimivaltaa), vaan tarjoamalla enemmän julkisia käymälöitä kaupunkilaisten käyttöön.

On tärkeää, että kaupunki on omatoiminen kyseisen ongelman ratkaisussa. Turussa tapahtuvasta julkisesta virtsaamisesta kärsimme nimenomaan me turkulaiset itse.

Turun nuorisovaltuuston puolesta

Puheenjohtaja

Alexis Vartiainen

  1. varapuheenjohtaja

Alina Heywood